Alun perin matelijoiden ja hämähäkkien ruokaeläiminä pidetyt torakat alkavat saamaan suosiota myös mielenkiintoisena lemmikkinä. Ne ovat hyvin pidettynä hajuttomia, hiljaisia ja rauhallisia lemmikkejä. Suurin osa lemmikkinä pidettävistä torakoista on luonnostaan lentokyvyttömiä, vaikka usein lajien uroksilla onkin siivet.
Torakat pärjäävät hyvin vähällä ja niiden pito voi olla niin halpaa tai kallista kun harrastukseen haluaa sijoittaa. Ne pitävät pimeästä, joten paras halpa asumus on modattu kannellinen muovilaatikko. Laatikkoon leikataan aukot, jotka suojataan verkolla. Näin ilma kiertää laatikossa. Torakoita voi myös pitää erilaisissa terraarioissa ja faunarium laatikoissa. Nämä ovat näyttävämpiä hyllyllä, kun taas muovilaatikko voi olla aika ruma.
Asumuksen voi myös sisustaa joko yksinkertaisesti kartonkimunakennoilla ilman pohjamateriaalia tai pistää luovuus peliin ja sisustaa bioaktiivnen terraario kasveineen ja “talkkareineen”. Talkkareilla tarkoitetaan bioaktiivisista terraarioista puhuessa siiroista ja hyppyhäntäisistä, jotka elävät pohjamateriaalissa. Ne syövät ruuan tähteitä ja muuta biohajoavaa tuotetta terraarion pohjalla ja rikkovat ravintoaineet takaisin kasveille lannoitteeksi. Bioakvtiivisen terraarion kasvit on oltava myrkyttömiä, jos torakat päättävät maistaa niitä.
Torakat lisääntyvät lajista riippuen todella helposti. Ne viihtyvät isoissa ryhmissä ja stressaantuvat herkästi, jos jäävät yksin tai elävät pienessä porukassa. Lauma kommunikoi toisilleen ympäristön vaaroista ja määrä tuo turvaa saaliseläimelle. Lauman sukupuolijakauma olisi hyvä olla sellainen, että uroksia on vähemmän kuin naaraita. Näin kilpailu pariutumisesta vähentyy ja torakat eivät pääse stressaantumaan. Jotkut torakat munivat munia, mutta isoimmat lajit kantavat munat sisällään ja “synnyttävät” ne noin kahden kuukauden päästä parittelusta. Poikaset ovat pieniä ja mestareita karkaamaan, joten terraario pitää suojata hyvin, että poikaset eivät pääse karkuun.
Yleisimmin lemmikkinä pidetyt lajit ovat Madagaskarin saarelta kotoisin olevat sihisijä torakat eli hisserit. Niitä on useampaa eri lajia, jotka näyttävät hyvin samanlaisilta ja pystyvät lisääntymään keskenään. Toinen, yleisesti maailmalla ruokaeläimenä käytetty, dubia torakka eli Argentiinan torakka (Blaptica dubia) on saatavuutensa takia hyvä laji aloittaa. Niitä saa joka eläinkaupasta joka myy ruokahyönteisiä.
Harrastus on helppo ja halpa aloittaa ja kuten muidenkin herppi harrastusten tapaan jää siihen usein “koukkuun” ja pian kotia komistaa useita lajeja omissa asumuksissaan.
